Kesä viimein takanapäin

Moi. MÄ oon täällä taas.

Siitä on pitkä aika kun mulla oli viimeksi aikaa tulla käymään ja kertoileen teille asioita. Paljon on tapahtunut ja mulla on kuningaskunnassa niin paljon hommia hoidettavana, etten ehdi mennä kaikkiin yksityiskohtiin joten listaan teille pikaisesti mitä alamaisteni keskuudessa on tapahtunut.

- Mä ja palvelija-agenttini 22-P täytimme vuoden. Samana päivänä. Kuvitelkaa.
- Palveluskuntalainen Ville (nahkacollieuros) siirtyi toiseen palvelusyksikköön Hauhon puolelle. Kuningaskunnan päämies onkin jo sieltä ottanut minuun yhteyttä, että palvelusväkeni on hyvin koulutettua ja lähetin heidän käyttöönsä loistoyksilön. Villelle on tarjottu pysyvää työpaikkaa uudessa yksikössä. Loistavaa.
- Palveluskuntani pienimpien jäsenien (jyrsijät) kanta on valitettavasti laskenut yhdellä. Mumsteri vai hansteri vai himsteri.. joku sen tyyppinen jota Vyyliaksi kutsuttiin menetti henkensä kesän aikana. Takaan, ettei minulla ollut mitään tekemistä asian suhteen (nam!).
- Menetyksistä huolimatta palveluskunnassani on yhäkin kolme itseäni suurempaa nelijalkaista. Ruskeiden puikkonokkien joukkoon liittyi loppukesästä erittäin mielenkiintoinen musta-valkoinen ilmestys, jolla oli tullessaan paljon karvaa. Ei ole enää. Se tiputteli kaikki karvansa MINUN lattioilleni heti tultuaan ja kehtaakin isotella meille kaikille, vaikka olen kuinka yrittänyt tehdä selväksi että hänen paikkansa on laumassaan alimmaisena. Kyllähän minä ainakin hänen ruokansa syön eikä hän sano vastaankaan.. vaikka jostain syystä saan vesisuihkusta niskaan joka kerta yrittäessäni. Tähänkin täytyy löytää jostain syy - mitään en ole tehnyt väärin.
- Olen laajentanut kuningaskuntaani ulkomaailmaan. En ehkä tarkoituksellisesti tai luvallisesti, mutta kuninkaana minulla on oikeus tehdä haluamiani aluevalloituksia. Tapasin valloitusretkilläni myös kulmakunnan muut kissatoverit, jotka suorastaan polvistuivat eteeni ja liittyivät jengiini; kyllä vain, jopa se harmaa pallukka josta minua on aina peloteltu.
- Löysin myös naisen. Tai varmasti useammankin, olin aivan päästäni pyörällä etten kyennyt kunnolla ajattelemaan. Rakastuin niin tulisesti, että huusin tuskaani valtakunnassani ja palvelijani vihjailivat minulle alituiseen valitusvirteni riipivän heidän hermojaan. Olisin vain halunnut juosta tämän rakkaani perässä valtakuntani ulkopuolella, mutta sellaisille huvituksille ei valitettavasti löytynyt aikaa.
Kadotin hänet.

Minusta otettiin myös oikein hienot synttärikuvat kesän mittaan. Laitan teillekin näytille yhden, jossa olen mielestäni oikein komea ja ah, katsokaa miten charmikas!



Ja koska minusta tuntuu että olette täysin ulalla palvelusväestäni, alle heivaamani kuva selventäköön pääasialliset palvelijani joiden kanssa vietän päiväni. Pienimpään palvelijakuntaan kuuluvat natalhiiret sekä jonkin asteiset hyppymyyrät (gerbiilit), joiden kanssa en vieläkään ole päässyt tekemään kunnon tuttavuutta. Sekä tietysti kaksijalkainen hovimestarini, joka päivttäin jaksaa pitää huolta siitä, että ruokakuppiini ilmestyy safkaa.


Nahkacolliet Titja & Veila sekä bordercollie Hilva
Kaikkien näiden kuvien © Linda Toivonen, collie.kuvat.fi ja belgialainen.kuvat.fi